Historiaa
Kirjoita alaotsikko tähän

Grelsbölen Tila sijaitsee meren äärellä Varsinais-Suomessa, Sauvon kunnassa, Päisterpääntien varressa, reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Turusta ja Salosta. Tilalta Kemiönsaaren keskustaan matkaat kymmenessä minuutissa.

Tilan osti aikoinaan Ruonan kartanon Sillanpään torpparin Adolf Hagelbergin poika Kustaa Heribert Hagelberg. Tila lohkaistiin Strömsbölen kantatilasta ja on ollut suvulla vuodesta 1916. Hagelberg nimi on muutettu kirjoissa 1900-luvun alkupuolella Nurmeksi. Kustaa Heribert Nurmen (ent Hagelberg) ja Lydia Sofia asuivat alkuun pienessä rakennuksessa pihapiirissä, joka myöhemmin muutettiin puimalaksi. Tilan hirsinen päärakennus on vuodelta 1916. Asuintalon hirsirunko on tuotu tilalle aikoinaan Turusta,Puutarhakadulta, jossa se on aikoinaan palvellut kauppana. Tilan pihapiiriin rakennettiin sementtinen karjarakennus 1924.

Tilanpitoa jatkoi Kustaa Heribertin poika Paavo Anselmi Nurmi, vaimonsa Selma (os Tolkin) kanssa vuonna 1946. Tilalla oli tällöin 25,9 ha metsää ja 12,49ha peltoa. Paavo Anselmin aikana tilalla oli hirsinen päärakennus ja karjarakennus. Karjarakennus sisälsi navetan lisäksi, talli tilan, AIV-tornin sekä työtilan, kalustotilat ja rehutilat. Lisäksi oli viljavarasto, jonka yhteydessä oli autotalli ja kanala. Erillisenä tilana oli puimala ja sauna. Puimala/saunarakennus siirrettiin 1950-luvulla rannan läheisyyteen ja se on ollut siitä lähtien saunakäyttössä. Viljakuivuri maatilalle rakennettiin 1960. Kotitaloutta oli myös jossain määrin koneistettu. Vuonna 1963 tilalle tuli ensimmäinen traktori (massey ferguson 35). Lisäksi oli kotitarvemylly, katkaisusirkeli,moottorisaha ja puimakone. Asuinrakennukseen tuli tällöin kylmä juokseva vesi. Pelloilla viljeltiin vehnää, sokerijuurikasta, kauraa, ohraa sekä heinää. Kotitalouteen kuului tällöin 2 hevosta, Ay-karjaa, 10 lypsävää ja 2 nuorta sekä 100 kanaa.

Vuonna 1976 Paavo Anselmi Nurmen poika Reino Kustaa Nurmi jatkoi tilan pitoa kolmannessa sukupolvessa. Vaimo Tyyne Marjatta (os Linden) kävi osuuskaupassa töissä. Talon isäntä teki alkuun myös kirvesmiehen töitä. Tarvittiin rahoitusta mm maatilan asuinrakennuksen suurta remonttia varten. Maatilan hirsiseen asuinrakennukseen saatiin 1978 mm sisävessa, saunatilat, suihku ja lämmin juokseva vesi. Lähes koko asuinrakennus uudistettiin, mm vanha leivinuuni purettiin, rakennettiin lisäsiipi uuden pannuhuoneen puuvajaa varten. Tilan karjarakennuksesta tehtiin myös kanalarakennus. Tilalla alettiin viljellä 1980 luvun alussa sokerijuurikkaan ja viljan lisäksi varhaisvihanneksia, avomaan hernettä, perunaa ja avomaan kurkkua. 1980-luvulla tilalle tuli pienessä määrin tyrnin viljelyä. Tilan peltomäärä oli vuosien aikana tuplaantunut. Lisää peltoa hankittiin mm Kemiön saaren puolelta. Lisäksi oli vuokrapeltoja. Myöhemmin 1992 valmistui uusi kanalarakennus vanhan karjarakennuksen taakse , jonka jälkeen vanha karjarakennus purettiin. Parhaimmillaan tilalla oli kanoja noin 2200. Tilalla kanalan toiminta lopetettiin 2000 luvun alupuolella. Kuivurirakennusta uudistettiin 2000-luvun alussa.

Tilaa isännöi nyt neljännessä sukupolvessa vuodesta 2009 lähtien Reino Kustaa Nurmen tytär Miia Marika Juvankoski. Tilan toimintaan nykypäivänä voit tutustua sivuiltamme. Kiitos kun tutustuit historiaamme.